Photography Hanna Haarasilta

Kävin heinäkuun lopussa Iso-Britanniassa pienellä lomamatkalla. "Asuin" Portsmouth nimisessä kaupungissa Englannin etelärannikolla. Äitini serkku asuu perheineen kyseisessä kaupungissa, joten pääsin heidän luokseen. Kävimme piknikillä New-Forestissa, jossa elää villiponeja. Sain poneista muutamia kuviakin! Metsä itsessään oli jo hieno kokemus. En nähnyt koko matkalla yhtään mäntyä, kuusta tai koivua! Metsissä oli vain todella suuria ja vanhoja jaloja lehtipuita. Puut ja metsikkö itsessään olivat jo todella hienoja. Puut ja metsikkö toisaalta vaikeuttivat niiden ponejen kuvaamista. Oksia oli aina edessä ja lisäksi kyseisenä päivänä oli yli 30 astetta lämmintä, joten ponit olivat todella paikallaan tekemättä mitään. Kävin myös kuvaamassa auringonlaskua merenrannalla olevalla muurilla. Auringonlaskut Englannissa ovat vähän erilaisia kuin Suomessa, joten tahdoin päästä katsomaan maisemaa merenrannalle. Otin myös muutaman aika kivan kuvan pikkuserkustan

Kävin tänään oman ratsastustuntini jälkeen ottamassa kuvia Sarasta ja tämän ponista Kirpasta. Ilma ei ehkä ihan suosinut kesäisiäkuvia, mutta onnistuneitakin otoksia tuli! Valotus oli jälleen haasteena ja parhaat kuvat tulivatkin suuren omenapuun alla. Kirppa tosin oli sitä mieltä, että poseeraaminen ei ole lainkaan niin mielenkiintoista, kuin omenat :D Kyllähän Kirppakin löysi itsestään sisäisen linssiluteensa, vaikka aluksi kuvaaminen ei niin kiinnostanutkaan! Eläinten ja lasten kuvaamisessa on muutamia yhtäläisyyksiä. Kummatkin vaativat jonkun tausta häärääjän houkuttelemaan katsetta kameraan ja hevosten tapauksessa korvia hörölle. Tällä kertaa meillä ei ollut tausta häärääjää, mutta sellaisesta olisi ollut hyötyä. Eläinten kanssa vielä menee ilmankin, mutta lasten kanssa ei homma ilman onnistuisi, Kokeilimme ottaa kuvia muuallakin kuin omenapuun alla, mutta ne eivät onnistuneet aivan yhtä hyvin. Kirpan mielestä tämä tarha-alue oli liikaa elämää järkyttäv

Hankin oman kajakin, jotta voin meloa ja siten tutkia lähivesistöjä. Kajakkini on erittäin tukeva, mutta tahdon oppia eskimokäännöksen, jotta kaatuessani pääsen ylös poistumatta kajakista. Tätä varten ystäväni Riina tuli opettamaan sitä minulle.  Ja jos kaikki eivät jo Riinaa ennestään tunne, hän on tulevaisuuden kirkas freestylemelontatähti. Olenkin hyvässä asemassa, sillä saan toimia Riinan lähes virallisena valokuvaajana! Kävin itseasiassa keväällä kuvaamassa Riinaa koskessakin, mutta siitä ei silloin tullut kirjoiteltua... Hyviä kuvia tuli silloinkin, näitä melontakuvia on aina mukava ottaa, sillä ne ovat hieman erilaista kuvattavaa. Vesiroiskeet ovat ihan ehdoton lempiasiani melontakuvissa, niistä saa helposti tehtyä hyvinkin taiteellisia otoksia. Tulikin taas muokkailtua kaikenlaisia taidekuvia näistä! Tänään oli aika lämmin päivä, joten tosissaan harjoittelu, ei pidemmän päälle enää ollut järin kiinnostavaa. Riina tekikin useita erittäin tyylikkäitä e